Olemme lapsesta alkaen oppineet että virheet ja epäonnistumiset ovat huono asia, niitä pitää välttää. Koulussa virheistä rangaistiin ja siitä jäi virheiden tekemisen pelko.
Yhdistämme epäonnistumisen häviämiseen, kaipaamme onnistumisen ja voiton mukanaan tuomia kiitosta, palkintoja ja saavutuksen tunnetta.
Ja silti yrittäjät, Nobel-palkitut tiedemiehet, huippu-urheilijat, taiteilijat, kirjailijat ja innovaattorit kaikilla aloilla epäonnistuvat usein.
Epäonnistuneiksi aikanaan leimattujen henkilöiden luettelo on pitkä, esimerkkeinä Abraham Lincoln, Albert Einstein, J.K. Rowling, Steve Jobs, Michael Jordan, Vincent van Gogh, Stephen King, Jackson Pollock, Marcel Proust, Elvis Presley, Ray Charles, Charles Darwin.
Olemme kaikki epäonnistuneita – ainakin parhaat meistä ovat. – J.M. Barrie
Ilman epäonnistumisia heidän menestyksensä olisivat olleet mahdottomia. Epäonnistumiset ja virheet ovat usein väistämättömiä.
Mutta miten he tekivät sen? Miten he kestivät epäonnistumistensa taakan ja hallitsivat pelkonsa yrittäessään edetä urallaan? Kuinka he toipuvat kokemistaan epäonnistumisista?
Epäonnistumisessa ei ole kysymys häviämisestä tai voittamisesta. Eikä kannata yrittää epäonnistua.
Miten epäonnistumiseen voi suhtautua
Epäonnistumisen voi ottaa vastaan eri tavoilla. Sen voi ottaa masentavana kokemuksena omasta riittämättömyydestään tai osaamisen puutteista.
Tai sen voi käsittää tapahtumaksi, joka antaa uusia oivalluksia mennä eteenpäin, oppia ja tehdä asioita uudella ja paremmalla tavalla.
En ole epäonnistunut. Olen juuri löytänyt 10 000 tapaa, jotka eivät toimi. – Thomas A. Edison
Puhutaankin viisaasta tai älykkäästä epäonnistumisesta. Se tarkoittaa harkittua lähestymistapaa vastoinkäymisten tai epäonnistumisten kohtaamiseen tavalla, joka edistää oppimista ja innovaatioita.
Epäonnistuminen nähdään mahdollisuutena oppia ja kehittyä. Käsite korostaa, että epäonnistumiset voivat olla arvokkaita, kun niitä tarkastellaan ja käsitellään oikein.
Älykkään epäonnistumisen keskeisiä tunnusmerkkejä ovat:
- epäonnistuminen tapahtuu sinulle uudella alueella
- olet tavoittelemassa jotain uutta
- sinulla on joku olettamus, hypoteesi, näkemys, jota testaat
- epäonnistuminen on mahdollisimman pieni
Älykäs epäonnistuminen tarkoittaa epäonnistumisten muuttamista mahdollisuuksiksi oppia ja kasvaa.
Älykkään epäonnistumisen edellytykset
Jotta epäonnistuminen olisi älykästä, on siihen liityttävä muutamia olennaisia piirteitä:
Tarkoituksellisuus:
Epäonnistuminen ei ole sattumaa, vaan se on tulosta suunnitellusta kokeilusta tai toiminnasta, jossa pyritään oppimaan jotain uutta.
Kun tietoa ei vielä ole tai sitä on vähän, sinulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kokeilla, mikä toimii ja mikä ei.
Tuntemattoman tutkiminen on älykkään epäonnistumisen ydin. Pyörän uudelleen keksimiseen ei kannata panostaa. Vaikka omalla mukavuusalueella on helpompi pysyä, edistystä sieltä löytyy harvoin.
Analysointi:
Epäonnistumisen syitä ja seurauksia tulee analysoida perusteellisesti. Tämä auttaa ymmärtämään, mitä meni pieleen ja miksi.
Epäonnistumisen yhteydessä kerätään tietoa siitä, mitä voidaan tehdä toisin seuraavalla kerralla. Kaikki tieto on myös oppimisen perustana.
Viisaat epäonnistumiset tuovat arvokasta uutta tietoa, jota ei olisi voinut saada millään muulla tavalla.
Oppiminen:
Epäonnistumisen tulisi johtaa oppimiseen. Se, joka epäonnistuu älykkäästi, ottaa saadut opit ja soveltaa niitä tuleviin yrityksiin.
Epäonnistuminen on osa prosessia ja että se voi tarjota arvokkaita oppitunteja.
Fail Fast, Fail Often – konsepti kannustaa kulttuuriin, jossa on parempi epäonnistua nopeasti ja oppia epäonnistumisesta sen sijaan, että vältettäisiin riskejä kokonaan.
Riskienhallinta:
Älykäs epäonnistuja ottaa riskejä harkitusti ja pyrkii minimoimaan mahdolliset haitalliset vaikutukset.
Vaikka älykäs epäonnistuminen rohkaisee ottamaan riskejä, se ei suosittele holtitonta käyttäytymistä. Tärkeintä on ottaa laskelmoidut riskit, seurata tuloksia tarkasti ja mukautua niiden mukaisesti.
Joustavuus:
Älykkään epäonnistumisen lähestymistapa kannustaa sopeutumaan ja muuttamaan suunnitelmia sen sijaan, että jatketaan samaa epäonnistunutta lähestymistapaa.
Älykäs epäonnistuminen edistää oppimista ja kasvua
Älykäs epäonnistuminen edistää oppimista ja kasvua, poistaen epäonnistumisen pelon ja rohkaisee uusien ideoiden etsimiseen ja riskinottoon.
On tärkeää muistaa, että älykäs epäonnistuminen edellyttää kykyä arvioida kriittisesti epäonnistumisia ja oppia niistä.
Pelkkä epäonnistuminen ilman analysointia, pohdiskelua ja toiminnan parantamista ei välttämättä johda positiivisiin tuloksiin. Siksi tärkeää onkin hyödyntää epäonnistumisia oppimisen ja kasvun mahdollisuuksina.
Ja ennen kaikkea: todellinen epäonnistuminen on, ettei yritä mitään.
Epäonnistumista ei ole, paitsi yrittämättä jättäminen. – Chris Bradford
Epäonnistumisen merkityksestä menestymisessä voit lukea kattavammin kirjassa Menestymisen taito. Voit ostaa kirjan kaikista tunnetuimmista verkkokirjakaupoista, esimerkiksi tästä.