Yksin et menesty
Menestyäksesi tarvitset muita ihmisiä. Tosin on myös erakkomaisesti eläneitä menestyjiä, mutta heitä on todella vähän (ja useimmista tuli erakkoja vasta menestymisensä jälkeen).
”Lapsesta asti olen halunnut vain kilpailla, vaikka en voittanut mitään. Lisäksi oli muita syitä, kuten se, että minulla ei ollut läheisiä ystäviä. Se pakotti etsimään muita väyliä viihtymiseen”. Petter Northug
Nykyaikaan ei ole enää yksinäisiä neroja. Kukaan ei yksinään pysty kehittämään uutta teknologista läpimurtoinnovaatiota tai rakentamaan menestyvää kasvuyritystä.
Me tarvitsemme ystäviä, kumppaneita, tukijoita, valmentajia, mentoreita ja verkostoja menestyäksemme elämässä.
Henkilösuhteet ja verkostot auttavat menestymisessä, olipa ala mikä tahansa. Suhteiden avulla aukeaa ja syntyy monenlaisia mahdollisuuksia, joita ei muuten pysty tavoittamaan.
Yhteisöllisyys on myös yksi ihmisen perustarpeista. Se on tärkeä osatekijä ihmisen hyvinvoinnissa, sisäisessä motivaatiossa ja merkityksellisyyden kokemisessa.
On jopa sanottu, että me emme ole yksilöitä, vaan suhdeloita. Me synnymme ja elämme henkilösuhteittemme kautta. Menestymisessä me tarvitsemme muiden ihmisten tietoa, kokemuksia ja ennen kaikkea toisten arvostusta ja kannustusta
Henkilösuhteiden rooli menestyksessä
Menestymisessä on henkilösuhteilla kaksi roolia ja kaksi ilmenemistapaa.
Verkostoituminen luo tilaisuuksia löytää uusia mahdollisuuksia, uusia näkökulmia, uusia ajatuksia urallasi, liiketoiminnassasi, harrastuksissasi, opiskelussa, tutkimustyössä, millä tahansa elämänalueella.
Läheiset henkilösuhteet luovat perustan ihmisen henkiselle hyvinvoinnille. Ne tuovat varmuuden läheisten tuesta kaikissa elämäntilanteissa, jatkuvuuden, mahdollisuuden rentoutua ja ottaa löysemmin työn paineiden lomassa ja antavat uskoa tulevaisuuteen.
Onnellisuus on usein avain menestykseen (eikä päinvastoin, niin kuin yleensä ajatellaan) ja onnellisuuden taustalla on hyvät ja läheiset henkilösuhteet.
Henkilösuhteiden moninaisuus
Tunnettu Dunbarin luku kertoo keksijänsä Robin Dunbarin mukaan, että ihmisen aivot pystyvät käsittelemään vain tietyn suuruisia sosiaalisia verkostoja. Korkein luku tuollaiselle verkostolle on 148. Luku on sittemmin pyöristetty 150:een. Eli ihmisellä voisi olla korkeintaan 150 tuttavaa.
Se näyttää pitävän paikkansa myös nykyään. Tällä hetkellä Facebookin käyttäjillä on nimittäin keskimäärin 155 kaveria palvelussa. Tosin nuorilla on usein paljon enemmän kavereita.
Sosiaalisissa verkostoissa, kuten Facebookissa, voidaan erottaa erilaisia sidoksia, puhutaan esimerkiksi vahvoista siteistä ja heikoista siteistä.
Vahvat siteet ovat sukulaisia ja hyvin läheisiä kavereita. Jos käyttäjällä on 150 Facebook-kaveria, todellisia, arkielämän kavereita heistä on keskimäärin viisi, ilmenee Oxfordin yliopiston tutkimuksesta. Se tekee vain reilu kolme prosenttia kaikista ”kavereista”.
Tutkimuksen takana on professori Dunbar, joka myös laski, että 150 kaverista keskimäärin 14 on sellaisia, jotka voisivat ilmaista myötätuntoa todellisessa elämässä.
On siis olemassa kavereita ja Facebook-kavereita.
Mutta heikon siteen kavereilla on myös erittäin tärkeä rooli. Heikot siteet yhdistävät ystäväverkostoja ja toimivat kanavana, jota pitkin ideat, villitykset ja trendit leviävät.