Menestymisen taito

Rakenna oma polkusi menestykseen ja löydä uusia keinoja palkitsevaan elämään 

Tällä hetkellä tekoälyä pidetään sekä suurena mahdollisuutena että vakavana uhkana.  Jokaisen aikaansa seuraavan kannattaa pysyä kuulolla ja kokeilla. Ja muistaa kuitenkin, mitä Terry Pratchett on sanonut: Todellinen typeryys voittaa tekoälyn joka kerta.

Tekoälyä ei kannata pelätä, enemmänkin pitää edelleen olla huolissaan inhimillisestä typeryydestä. Ja myös tekoäly tuottaa usein typeriä tuloksia.

Se, mitä oikeastaan kannattaa pelätä on, että tekoäly tulee osaltaan lisäämään inhimillistä typeryyttä.

Typeryyden peruslait

Italialainen taloushistorioitsija Carlo M. Cipolla (1922–2000) julkaisi 1976 tutkielman nimeltä Inhimillisen typeryyden peruslait (Minerva, 2013). Hänen mukaansa ihmiset voidaan jakaa neljään ryhmään: avuttomat, älykkäät, typerykset ja roistot.

Cipolla keskittyy kirjassaan yhteen ryhmään: typerykset.

Cipollan mukaan on olemassa perustyperyksiä ja huipputyperyksiä. Perustyperykset pyrkivät sinnikkäästi aiheuttamaan haittaa ja vahinkoa toisille ihmisille saamatta toiminnastaan itselleen sen paremmin hyötyä kuin vahinkoakaan. Huipputyperykset puolestaan aiheuttavat toiminnallaan suurta haittaa sekä itselleen että muille.

Cipolla käsittelee typeryyttä ikään kuin ihmisen annettuna luonteenpiirteenä, ominaisuutena. Silloin typerä ihminen on aina typerä. Mutta typeryyden voi käsittää myös toimintamallina, ihmisen käyttäytymisenä oman ajattelunsa pohjalta. Silloin typeryys on tekoja, joita teemme oman ajattelumme ja valintojemme perusteella. Voimme olla älykkäitä, mutta silti toisinaan toimia typerästi. Typeryys on silloin tilannekohtaista.

Kirjailija Ian Leslien mielestä typeryyttä ilmenee ihmisissä hyvin monessa eri muodossa. Hänen mielestään tyhmyys on tutkimusaiheena laiminlyöty. Älykkyyttä kyllä tutkitaan ja oletetaan, että typeryys on vain älykkyyden puutetta. Leslien mielestä siinä on kuitenkin muutakin. Hän jakaa typerykset seitsemään tyyppiin.

Typeryyden tyypit

1. Aito typeryys

Tämä on kaikkein ilmeisin tyhmyyden tai typeryyden alalaji. Arkijärjen mukaan typerä ihminen on joku, jolla on puutteellinen ajattelukyky, erityisesti kyky ajatella selkeästi. Tyhmällä ihmisellä on myös alhainen älykkyysosamäärä. Syynä voi olla perityt ominaisuudet, kasvuympäristön vaikutus tai myös ravintoon liittyvät puutteet.

2. Tietämättömyys typeryys

Tietämättömyys on myös arkijärjen mukainen määritelmä tyhmyydestä: typerät ihmiset ovat ihmisiä, jotka eivät tiedä mitään mistään. Se ei suinkaan ole aina merkki tyhmyydestä; kaikki älyllinen tutkimus, mukaan lukien tiede, riippuu siitä, että on tietoinen siitä, mitä ei tiedä. Mutta on myös totta, että ihmisten, jotka eivät osaa hyödyntää kokemusta, tekniikkaa tai tietoa, on erittäin vaikea selviytyä uusista ongelmista ja hankalista kysymyksistä. 

Syinä tähän typeryyden lajiin voivat olla samat tekijät kuin tyypissä 1. Myös koulutuksen vähäisyys vaikuttaa.

3. Kala kuivalla maalla-typeryys

Eräs typeryyden laji, joka poikkeaa kahdesta ensimmäisestä on ns. kala kuivalla maalla-typeryys. On ihmisiä, joilla on hyvät kognitiiviset kyvyt ja jotka ovat hankkineet paljon tietoa yhdeltä alueelta ja joita siksi pidetään poikkeuksellisen älykkäinä. He ovat kuitenkin taipuvaisia ​​olettamaan, että heillä on poikkeuksellisen älykkäitä ajatuksia kaikilla alueilla, joita he käsittelevät.

Nämä asiantuntijat ovat jossain määrin oikeassa olettaessaan, että koska he ovat älykkäitä tässä asiassa, he ovat älykkäitä myös muissa asioissa – on olemassa sellainen ilmiö kuin yleinen älykkyys . Mutta he voivat villisti yliarvioida kuinka älykkäitä he ovat uusilla aloilla ja päätyä tekemään typeriä päätöksiä. 

4. Sääntöihin perustuva typeryys

Puhumme usein tyhmyydestä ikään kuin se olisi yksilöllinen piirre – jotain mitä ihminen on tai ei ole. 

Typeryys voi olla kuitenkin myös systeemistä. Se ei ole silloin  älyn tai tiedon puutetta, vaan viallisten toimintamallien ja -sääntöjen jatkuvaa soveltamista. Käyttämämme työkalut voivat pitää meidät tyhminä.

Typeryys on tulosta kaikesta siitä, mitä kannamme mielessämme ja imemme muilta: tehokkaista vääristä ajattelumalleista, huonoista teorioista, väärennetyistä faktoista, viettelevistä tarinoista, väärästä intuitiosta. 

Kuten vanha sanonta kuuluu, vaikeuksiin ei johda se, mitä et tiedä, vaan se, minkä tiedät, vaikka se ei ole niin.

5. Yliajattelu-typeryys

Kun järkevä ihminen on omaksunut väärän uskomuksen, on erittäin vaikea saada hänet eroon siitä. Kognitiivisesti kehittyneet  ihmiset ovat keskimääräistä alttiimpia virheelliselle ajattelulle , koska he ovat niin taitavia taivuttamaan todellisuutta sen mallin mukaiseksi, jonka ovat rakentaneet.

 Ihmiset, joilla on kyky puhua loistavasti, ovat myös todennäköisesti erittäin hyviä löytämään välittömiä ja vakuuttavia perusteluja sille, mitä heille sopii uskoa missä tahansa asiasta. 

6. Kollektiivinen typeryys

Usein tyhmiä asioita tehneissä yrityksissä ja  organisaatioissa on vaikea kohdistaa tyhmiä päätöksiä yhdelle ihmiselle edes jälkikäteen, eikä tyhmiä henkilöitä välttämättä ole. 

Typeryys vain ilmaantuu samalla tavalla kuin älykkyys hanhiparvessa tai muurahaisyhdyskunnassa tai ihmisaivojen soluissa ja synapseissa.

 Kun ryhmä yksilöitä noudattaa muutamaa yksinkertaista sääntöä yhteistyössä toistensa kanssa, voi syntyä kollektiivinen käyttäytyminen, joka on paljon älykkäämpää – tai paljon typerämpää – kuin osiensa summa. 

7.  Egoon perustuva typeryys 

Typeryydestä puhutaan yleensä kognitiivisena ilmiönä, mutta se liittyy myös  tunteisiin ja itsetuntoon. Mitä epävarmemmaksi ihminen tuntee olonsa, sitä hanakammin hän tekee itsestään tyhmän. 

Typeryys on usein tahdon asia: ihmiset tekevät itsestään tyhmiä, kun se heille sopii. 

Jos olet huolissasi joutua ulos jostain yhteisöstä, teet kaikkesi osoittaaksesi, kuinka uskollinen olet sen uskomuksille ja kuinka vähän välität ulkopuolisten mielipiteistä. Vaikka se tarkoittaisikin typerien asioiden toistamista ja uskomista.

Tyhmyyttä on niin monenlaista, ja älykkyys on yksi pahimmista. Thomas Mann.

2 Kommenttia

  1. Mielenkiintoisia näkökulmia ja erilaisten asteikkojen äärilaitoja. Näinä aikoina jokaiseen noista voisi löytää hyviä esimerkkejä asteikon eri kohdista.

    Kiitos Matti!

    1. Sosiaalinen media on hyvä areena seurata ja opiskella erilaisia typeryyden ilmenemismuotoja. Esimerkkejä löytyy.

Vastaa käyttäjälle Matti Hakanen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *