Menestymisen taito

Rakenna oma polkusi menestykseen ja löydä uusia keinoja palkitsevaan elämään 

Mikä on suurin yksittäinen tekijä, joka erottaa keskinkertaisuuden lähes millä tahansa alalla huipputekijästä? Se on kova työ. Mutta pelkkä kova työ ei riitä. Työn, harjoittelun, pitää olla tarkoituksellista, selkeään tavoitteeseen pyrkivää.

Ruotsalaisen psykologian professorin K. Anders Ericssonin totesi 1990-luvulla tutkimuksissaan, että jokainen tutkittu maailman huipputekijä oli harjoitellut omalla alallaan tarkoituksellisesti vähintään 10 000 tuntia.

Määrä ei yksin ratkaise

10000 tunnin sääntö on osoittautunut suurimmaksi yksittäiseksi kyvykkyyden erottavaksi tekijäksi kaikilla alueilla. Se tarkoittaa kymmenen vuoden harjoittelua, tuhat tuntia vuodessa. Mutta tämän 10 000 tunnin säännön suhteen on kaksi yleistä väärinkäsitystä.

 Ensinnäkin se ei ole sääntö eikä se ole tarkka luku. Ajan määrä vaihtelee alasta toiseen. Mutta määrä on suuri ja mitä enemmän sitä parempi.

Toiseksi asiantuntijaksi tai alan huipuksi tuleminen ei ole pelkästään jonkin asian tekemistä uudelleen ja uudelleen 10 000 tuntia. On olemassa oikea tapa ja paljon vääriä tapoja käyttää aikaa.

Pitkät päivät eivät sinänsä ole kovaa työtä. Ne ovat vain pitkiä päiviä. Vain tarkoituksellinen harjoittelu, jossa on riittävästi määrää, laatua ja palautetta, on kyvykkyyden perusta.

Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että jonkin toiminnan kanssa vietetty aika ei sinänsä johda automaattisesti hyvään suorituskykyyn. Kokemus, jos siihen ei liity syvällistä keskittymistä, ei muunnu erinomaisuudeksi.

Esimerkki golfin piiristä: pelkkä rutiininomainen pallojen lyönti toistonomaisesti toinen toisensa perään harjoitusalueella, ilman mitään tarkempaa suunnitelmaa, ajatusta tai palautetta, ei juuri paranna peliäsi. Sekin kyllä auttaa aloitteluvaiheessa tai kun olet muuttamassa swingiäsi.

Pelkkä kokemus ei riitä

Liian helposti oletetaan, että kehitystä tapahtuu yksinkertaisesti keräämällä kokemusta. Todellisuudessa se vain vahvistaa nykyisiä tapoja, ei paranna niitä. Kokemus ei ole sama asia kuin asiantuntemus tai kyvykkyys.

Voit tehdä 20 vuotta samaa asiaa, mutta se voi olla vain saman asian toistamista 20 vuotta, ilman että olet kehittynyt mitenkään koko aikana. Voit ajaa neljäkymmentä vuotta autoa yhteensä miljoona kilometriä, mutta se ei tee sinusta huppuluokan Formula 1 ajajaa tai rallitähteä.

Säännön kehittänyt Anders Ericsson on todennut, että kun useimmat ihmiset harjoittelevat, he keskittyvät asioihin, joita he voivat tehdä vaivattomasti. He pysyvät vain mukavuusalueellaan.

 Huipulle tähtäävä harjoittelu on erilaista. Siihen liittyy suuria, erityisiä ja jatkuvia ponnisteluja tehdä jotain, jota et voi tehdä hyvin – tai et lainkaan. Vain tekemällä sitä, mitä et voi tehdä, voit muuttua huipputekijäksi, joksi haluat tulla.

Ericssonin mukaan mestareiksi pyrkivien harjoitteluissa on erityinen ja pysyvä tarkoitus: kehittyminen. Jokaisen tunnin jokaisen minuutin jokaisen sekunnin tavoitteena on laajentaa mieltä ja kehoa, työntää itsensä yli kapasiteettinsa rajojen, sitoutua niin syvälle tehtävään, että lähtee harjoituksesta kirjaimellisesti muuttuneena henkilönä.

 Ensimmäinen askel on sosiaalinen. Sinun pitää tietää mitä tehdä, mihin kohdistaa ponnistuksesi. Ja tässä vaiheessa tulevat mukaan kuvaan valmentajat, opettajat ja mentorit.

Harjoittelun periaatteet

Voittajia ei synny. Heidät tehdään. Matthew Syed

Anders Ericsson ja Robert Pool ovat kirjassaan Peak tuoneet esiin tarkoituksellisen harjoittelun periaatteet:

Harjoittelun pitää olla vaikeaa

Harjoittelun on oltava jatkuvasti haastavaa. Jos jokin tuntuu helpolta, se ei paranna suorituskykyä.

Paras harjoittelu tekee kaksi asiaa:

 1) se auttaa meitä hankkimaan taitoja, jotka nopeuttavat ja automatisoivat toimintoja ja antavat palautetta (esimerkiksi pianonsoitto, jalkapallo, hiihto, jne.),

 2) se työntää meidät kykyjemme rajoille ja pakottaa meidät keskittymään. Tällöin vasta tapahtuu oppimista ja kehittymistä.

Tarkoituksena on pyrkiä siihen, mikä ei ole tällä hetkellä aivan saavutettavissa, pyrkiä selviytymään nykyisten kykyjen ulkopuolella olevista tehtävistä. Huippuosaaminen tulee jatkuvasta venymisestä pyrkimyksessä saavuttaa paljon korkeampi tavoite kuin ajattelee mahdolliseksi.

 Ajan mittaan, jatkuvalla toistolla ja syvällä keskittymisellä, ero tavoitteen ja osaamisen välillä katoaa, mutta vain jotta voidaan luoda uusi tavoite, johon ei enää juuri pääse käsiksi.

Asiantuntemuksen ja kyvykkyyden luominen vaatii sekä toistoa että keskittymistä. Jos harjoittelu on helppoa, siitä ei opi mitään. Harjoittelun pitää olla vaikeaa.  Huippugolffari Tiger Woods on kertonut, että nuorena hän harjoitteli lyöntejä pudottamalla harjoituspalloja hiekkaan tehdäkseen pallon lyömisen tietoisesti vaikeammaksi.

Tietokirjailija Geoff Colvin on arvioinut, että Shizuka Arakawa, japanilainen taitoluistelija, kaatui yli 20 000 kertaa kehittymisessään 5-vuotiaasta aloittelijasta vuoden 2006 olympiavoittajaksi. ”Hänen tarinansa on arvokas vertauskuvana. Kaatuminen pyllylleen kaksikymmentä tuhatta kertaa on se, mistä hieno suorituskyky syntyy.”

Palaute on tärkeää

Tärkeä osatekijä oikeanlaisessa tarkoituksellisessa harjoittelussa on oikeanlainen palaute.  Ehkä suurin ero tarkoituksellisen harjoittelun ja pelkän toiston välillä onkin juuri palautteessa.

Jos et tiedä, mitä teet väärin, et voi koskaan tietää, mitä teet oikein. Chen Xinhua

Palaute on avain oppimiseen. Palautteen vastaanottamiseen on kaksi päätapaa. Ensimmäinen tehokas palautejärjestelmä on mittaus. Mittaa asioita, joita parannat. Ainoastaan mittaamalla saadaan todisteita siitä, parantuuko vai huononee. Toinen tehokas palautejärjestelmä on valmennus.

 Eräs syy, miksi kehittymään pyrkivät urheilijat haluavat harjoitteluunsa apua huppuvalmentajilta, on juuri palautteessa. He eivät ainoastaan halua neuvoja harjoittelujaksoihin. Paljon tärkeämpää on, että huippuvalmentajat pystyvät suunnittelemaan harjoitukset niin, että niihin on kytketty mukaan palaute, joka johtaa automaattisesti harjoitteen uudelleen säätämiseen.

Palautteen täytyy olla oikea-aikaista, välittömästi toiminnan jälkeen tulevaa ja objektiivista, jotta sillä on haluttu vaikutus. Matthew Syedin sanoin palaute on rakettipolttoaine, joka edistää tietämyksen hankkimista, ja ilman sitä mikään määrä harjoittelua ei vie sinua perille.

Kun suorituskykyä mitataan, suorituskyky paranee. Kun suorituskykyä mitataan ja raportoidaan takaisin, paranemisvauhti kiihtyy. Pearsonin laki

Lahjakkuudesta ja kovasta työstä menestymisen osatekijöinä voit lukea kattavammin kirjassa Menestymisen taito.  Voit ostaa kirjan kaikista tunnetuimmista verkkokirjakaupoista, esimerkiksi tästä.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *