Menestymisen taito

Rakenna oma polkusi menestykseen ja löydä uusia keinoja palkitsevaan elämään 

Ajatteletko, että et ole lahjakas missään asiassa? Älä kuitenkaan masennu, sillä kannattaa muistaa se tosiasia, jonka esimerkiksi kirjailija Stephen King on tuonut esiin sanomalla: ”Lahjakkuus on halvempaa kuin ruokasuola. Se, mikä erottaa lahjakkaan yksilön menestyneestä, on kova työ.”

Mitä lahjakkuus on? Sille ei ole yksiselitteistä määritelmää. Se on sekä psykologinen ja yhteiskunnallinen käsite, jota käytetään eri tavoin eri yhteyksissä. Kun olet hyvä asioissa, joita yleisesti arvostetaan, sanotaan, että olet lahjakas.

Erään määritelmän mukaan lahjakkuus on luontainen kyky olla hyvä jossakin tehtävässä tai toiminnassa. Se voidaan myös määritellä geneettiseksi taipumukseksi kehittyä jossakin asiassa. Professori Angela Duckworth on määritellyt sen: Lahjakkuus tarkoittaa sitä nopeutta (helppoutta), jolla tulet paremmaksi harjoittelemalla. Esimerkiksi se nopeus, jolla kehityt paremmaksi jalkapallon pelaajaksi, on jalkapallolahjakkuutesi. Myös psykologi Dean Keith Simontonin mukaan lahjakkuutena voi parhaiten ajatella mitä tahansa henkilökohtaisten ominaisuuksien yhdistelmää, joka nopeuttaa asiantuntemuksen tai kyvykkyyden hankkimista tai parantaa suorituskykyä tietyllä määrällä. Toisin sanoen lahjakkuus antaa ihmiselle mahdollisuuden päästä paremmaksi nopeammin.

Jos ihmiset tietäisivät, kuinka kovasti minun piti työskennellä saavuttaakseni taitoni, se ei tuntuisi lopulta ollenkaan kovin ihmeellistä. Michelangelo

Ei ole olemassa mitään yleistä lahjakkuutta. Tosin esimerkiksi Leonardo da Vinciä on pidetty eräänlaisena yleislahjakkuutena, nerona, joka loisti monella alueella. Tällaisia monilahjakkuuksia esiintyy kuitenkin hyvin harvoin. Yleensä lahjakkuus kohdistuu vain yhteen tai korkeintaan muutamaan harvaan elämän osa-alueeseen.

Lahjakkuudella on geneettinen tausta

Nykykäsityksen mukaan lahjakkuudella on vahva geneettinen tausta. Tutkijat ovat arvioineet, että perimän osuus suorituskykyeroista, lahjakkuudesta, on 25–35 prosenttia. Kognitiivisiin kykyihin geenien vaikutuksen on arvioitu olevan jopa 60 prosenttia. On ilmeistä, että luku vaihtelee riippuen siitä, minkälaisesta kyvystä tai lahjakkuudesta on kysymys.

Lahjakkuus on kuitenkin yhdistelmä perimää (geenejä), ympäristötekijöitä ja harjoittelua. Missä tahansa lahjakkuudessa ei taustalla ole vaikuttamassa vain yksi geeni, tuon alueen lahjakkuusgeeni. Ei ole olemassa mitään yleistä lahjakkuusgeeniä, ei myöskään musikaalisuusgeeniä tai koripalloilijageeniä. Kysymyksessä on aina suuri joukko geenejä ja niiden monimutkainen yhdistelmävaikutus. Jokainen näistä geeneistä vaikuttaa pieneltä osalta lahjakkuuden tai oikeammin taipumuksen syntymiseen. Sama lahjakkuus voidaan saavuttaa myös eri tavoilla. Ihmiset voivat sekoittaa ja sovittaa yhteen erilaisia ominaisuuksiaan ilmaistakseen jotain lahjakkuutta. Henkilö, jolla on erittäin korkea sinnikkyys ja motivaatio, voi kompensoida niillä muita ominaisuuksia, jotka ovat heikompia, kuten huono muisti. Tärkeää on koko paketti, ei tarkka henkilökohtaisten ominaisuuksien sekoitus.

On myös yleisesti hyväksytty näkemys, että synnynnäinen kyky, lahjakkuustaipumus, tarvitsee paljon harjoittelua kehittyäkseen jonkin alueen todelliseksi erityislahjakkuudeksi. Kova työ, harjoittelu, tarvitsee taas tietynlaisia, myös osittain perittyjä ominaisuuksia, luonteenpiirteitä (sitkeys, positiivisuus, kivunsieto, korkea motivaatio, jne.), joita määrittävät tietyt omat geeninsä.

Jokainen taiteilija oli ensin amatööri. Ralph Waldo Emerson

Kaikille urheilijoille tulee urallaan eteen hetki, jolloin huomaa, ettei pelkkä lahjakkuus enää riitä. Jääkiekkoilija Teemu Selänteelle näin kävi 13-vuotiaana. Tuo hetki on usein ratkaiseva urheilijan, ja tietysti mille tahansa uralle pyrkivän elämässä. Silloin joko luovuttaa tai alkaa tehdä entistä enemmän työtä. Teemu Selänne harjoittelikin 14–20-vuotiaan enemmän kuin kukaan muu ja kehittyi sen ansiosta se huippupelaaja, mikä hänestä lopulta tuli. (Ari Mennander, Teemu. Otava 2014)

Onkin arvioitu, että halu ja sinnikkyys harjoitella on merkittävin lahjakkuuden muoto.

Myös ympäristö vaikuttaa geenien ilmentymiseen. Lahjakkuus kehittyy geenien ja ympäristön vuorovaikutuksen kautta. Lahjakkuus ja harjoittelu ovat toisiaan täydentäviä, eivät ristiriidassa. Yleisiä lahjakkuuden ilmaantumiseen vaikuttavia ympäristötekijöitä ovat esimerkiksi maantieteellinen sijainti, yhteiskunnalliset ja taloudelliset olosuhteet, kulttuuri, uskonto, perinteet, perheolosuhteet (lapsien lukumäärä, vanhempien koulutus ja asema), vanhempien tuki, koulutus- ja harjoittelumahdollisuudet, jne. Se, että Suomesta on kehittynyt vain pieni määrä huippujalkapalloilijoita ja suhteellisen suuri määrä huippujääkiekkoilijoita, selittyy pitkälti ympäristötekijöillä.

Jokaisella on lahjakkuutta

Kaikilla ihmisillä on omat vahvuutensa, lahjakkuutensa ja luonteenpiirteensä. Geenit eivät määrittele elämääsi ja menestystäsi, mutta ne määrittävät ne alueet, joissa sinulla on parhaat mahdollisuudet menestyä.  Jokainen on valmis menestymään jossakin. Sinun pitää vain tunnistaa nuo vahvuudet ja taipumukset, ja alkaa hyödyntää niitä sopivassa suhteessa sopivaan kohteeseen omassa ympäristössäsi.  Tärkeintä on suunnata ponnistelusi, kova työsi, harjoittelusi kohti alueita, jotka sekä kiehtovat ja innostavat sinua että sopivat luonnollisiin kykyihisi.

Voitto vaatii lahjakkuutta, sen toistaminen luonnetta. John Wooden

 

Lahjakkuuden merkitystä menestymisessä käsitellään laajemmin kirjassa Menestymisen taito.  Voit ostaa sen kaikista tunnetuimmista verkkokirjakaupoista, esimerkiksi tästä.

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *