Tavanomaisesta poiketen julkaisen uudelleen huhtikuussa 2018 ilmestyneen blogijutun, koska sen teema sopii mielestäni erinomaisesti tähän aikaan vuodesta.
Yleensä kai arvostamme ihmisiä, jotka pysyvät rauhallisina tilanteessa kuin tilanteessa.
Kaikki eivät kuitenkaan ole tätä mieltä. Ihmistä voidaan myös pitää kylmänä, etäisenä ja tunteettomana, jos hän säilyttää rauhallisuutensa vaikeissakin paikoissa. Oscar Wilde on jopa sanonut: ”Mikään ei ole niin ärsyttävää kuin rauhallisuus”.
Rauhallisuuteen liitetäänkin sekä positiivia (levollinen, kärsivällinen, maltillinen, vakaa, luotettava, leppoisa) että negatiivisia (laiska, hidas, apaattinen, vakava, tylsä, passiivinen) adjektiiveja.
Rauhallisuus on useimmiten ehkä luonteenpiirre, mutta se voi olla myös opittu tapa.
Ja jos itse pidät rauhallisuutta hyvänä asiana, ensimmäinen asia joka sinun on hyvä tietää: rauhallisena pysyminen on jotakin, jonka voit oppia.
Stressi ja kiire kuluttavat
Jatkuva kiire kuluttaa henkisiä voimavaroja. Erityisesti huolehtiminen asioista, jotka ovat oman hallinnan ulkopuolella, aiheuttaa turhaa stressiä.
Stressiä voi pyrkiä hallitsemaan. Se lähtee siitä, että teet vain sen, mitä pystyt tekemään juuri nyt. Sinun ei kannata murehtia tulevista töistä tai kiireistä. Niihin et voi juuri tässä hetkessä vaikuttaa.
Et voi aina myöskään suoraan vaikuttaa stressin aiheuttajaan, mutta pystyt vaikuttamaan olotilaasi sillä, miten suhtaudut asiaan.
Stoalainen filosofi Epiktetos sanoi aikanaan: “Älä pyri siihen, että kaikki tapahtuisi kuten haluat, vaan halua kaiken tapahtuvan niin kuin se tapahtuu. Silloin elämäsi on tasaista virtaa.”
Rauhoittuminen vaikeassa tilanteessa on aina viisasta. Rauhallisuudella, tyyneydellä ja keskitien opeilla pärjää elämässä aika pitkälle.
Jos haluat lisätä rauhallisuuttasi ja vähentää stressiä, on olemassa runsaasti erilaisia tapoja (esimerkiksi 1, 2, 3, 4), joiden avulla näihin voi pyrkiä.
Eräitä vinkkejä rauhallisuuteen
Anna mennä. Joku asia voi vaikuttaa olevan maailmanloppu juuri nyt. Mutta se ei ole. Stressaaminen jostakin tilanteesta, jossa jo olet, ei tee mitään hyvää, joten anna olla. Ja stressaaminen tilanteesta, jolle et voi mitään, on sama asia.
Hengitä. Ensi kerralla, kun olet stressaavassa tilanteessa, lopeta se mitä olet tekemässä vaikkapa minuutiksi ja hengitä syvään viisi kertaa. Kuvittele samalla mielessäsi, kuinka stressi poistuu sinusta jokaisen uloshengityksen mukana. Jo yksi syvä ja pitkä sisään- ja uloshengitys auttaa.
Hidasta. Hidasta puhettasi. Hidasta hengitystäsi. Hidasta kävelyäsi. Hidasta syömistäsi. Laske kymmeneen, ennen kuin reagoit. Ja anna tämän hitaamman rytmin rauhoittaa mielesi.
Nauti matkasta. Vaikka sinulla on elämässäsi suuria päämääriä, joiden tavoittaminen nyt tuntuu vaikealta, muista aina nauttia pienistäkin edistysaskeleista ja palkita itseäsi niistä.
Katso kokonaisuutta. Ensi kerralla, kun tunnet stressitasosi nousevan, hengitä syvään ja kysy itseltäsi: mitä tämä asia merkitsee ensi viikolla, ensi kuussa, ensi vuonna, 10 vuoden kuluttua. Sinun ei kannata ottaa turhia murheita asiasta, joka ei merkitse mitään seuraavalla viikolla (tai jopa seuraavana päivänä)
Älä vaadi itseltäsi täydellisyyttä. Se on mahdotonta, siitä ei kannata hermostua ja ottaa stressiä.
Voit myös harjoitella rauhallisuutta joka päivä. Etsi tarkoituksella tilanteita, joissa voit harjoittaa kykyäsi pysyä rauhallisena. Esimerkiksi jos joku ihminen ärsyttää sinua suunnattomasti, yritä kuitenkin keskustella hänen kanssaan ja oppia tulemaan hänen mielipiteidensä tai käytöksensä kanssa toimeen (ilman että hermostut tai suutut). Tai valitse kaupassa tarkoituksella kassa, jossa on pisin jono, älä yritä aina etsiä lyhyintä.
Elämä on kymmenen prosenttia sitä, mitä koet, ja 90 prosenttia sitä, miten suhtaudut siihen. Dorothy M. Neddermeyer
