Tänä vuonna en voittanut kertaakaan loton päävoittoa. (En tosin muinakaan vuosina.)
Tässä on se hyvä puoli, etten myöskään ole kokenut lottovoiton jälkeistä krapulaa.
Tutkimusten mukaan nimittäin lottovoiton kautta saavutettu onnellisuus on vain lyhytaikaista. Lottovoittajan henkinen hyvinvointi palautuu ennalleen siihen, mitä se oli aikaisemminkin, nopeasti, jopa kuukauden kuluessa. Jos hän oli onneton ennen lottovoittoa, hän on sitä voiton jälkeenkin. Siitä voi syntyä krapulaa muistuttava tila: tässäkö tämä oli, miksi en olekaan onnellinen?
(Krapula voi tosin syntyä myöhemminkin ja toisella tavalla: kun tuhlaa rahat muutamassa vuodessa ja palautuu samaan tilanteeseen kuin ennen voittoa.)
Tavoitteet ja menestys
Selkeät, täsmälliset ja haastavat tavoitteet, joilla on lisäksi aikataulut ja suorituskriteerit, lisäävät tutkimusten mukaan suorituskykyä, onnistumista ja menestystä.
Tavoitteet auttavat meitä kohdistamaan huomiomme haluamaamme, tärkeänä pitämäämme asiaan ja löytämään keinot sen toteuttamiseen.
Mutta tavoite sinänsä on asian helppo osa. Tavoitteiden asettaminen ei ole vaikeaa. Ongelmana on useimmiten se, miten saavuttaa tavoite.
Ja kaiken lisäksi meidän kannattaa aina pohtia, onko tavoite oikea, onko tavoitteen saavuttaminen siihen pantujen ponnistusten arvoista.
Onnellisuuden asetusarvo
Yleisen ajattelutavan mukaan minkä tahansa tavoitteen saavuttaminen lisää ihmisen hyvänolon tunnetta ja onnellisuutta.
Meillä voi olla hyvin monenlaisia tavoitteita: jonkun työn saaminen valmiiksi, kilpailun voittaminen, pääsy opiskelemaan, ylennys tai palkankorotus, painon pudottaminen. Tavoitteena voidaan pitää myös lottovoiton saamista.
Vaikka periaatteessa tavoitteeseen pääseminen tuottaakin suurta tyydytystä ja epäonnistuminen aiheuttaa pettymystä ja epätoivoa, nämä tunteet ovat kuitenkin suhteellisen lyhytaikaisia.
Jonkin ajan kuluttua tavoitteen saavuttamisen synnyttämä hyvän olon tunne häviää ja elämä on yhtä onnetonta (tai onnellista) kuin ennenkin.
Meillä tuntuu olevan tietty vakaa onnellisuuden taso, jolla pysymme ja jota ylemmäksi emme normaalisti pääse. Puhutaan onnellisuuden asetusarvosta.
Tavoitteet ovat välineitä
Jos tavoitteita ajatellaan ihmisen hyvinvoinnin kannalta, niiden merkitys ei olekaan siinä, että niiden saavuttaminen nostaa meidän onnellisuuden tasoamme.
Tavoitteet toimivat näin vain, jos muutamme niihin kohdistuvia odotuksiamme. Sen sijaan, että ne ovat päämääriä, joiden saavuttaminen tekee meidät onnelliseksi, meidän pitäisi nähdä ja kokea ne välineinä. Niiden tehtävänä on auttaa meitä nauttimaan nykyhetkestä.
Tämä onnistuu vain, jos itsellemme asettamamme tavoitteet, tai tavoitteet, joita meillä ylipäätään on, ovat sellaisia, jotka itse hyväksymme, oman itsemme mukaisia.
Oman itsemme mukaiset tavoitteet
Oman itsemme mukaisiin tavoitteisiin liittyy voimakas kiinnostus, intohimo tai syvä vakaumus. Ne ovat tavoitteita, jotka olemme valinneet itse ja jotka ovat meille tärkeitä. Emme saa kokea niitä meille ulkoa annetuiksi ja pakonomaisiksi.
Me todella haluamme saavuttaa tällaisen tavoitteen. Siksi pystymme sitoutumaan siihen täysin.
Tällaiseen tavoitteeseen pyrkiminen on jo sinänsä tyydyttävää, se tuo meille mielihyvää ja sisältöä elämään.
Pystymme joka aamu nousemaan sängystä tyytyväisenä siihen, että meillä on taas edessämme päivä, jonka aikana voimme tehdä mitä todella haluamme tehdä.
Ben-Shaharin mukaan keskeistä ei ole niinkään se, että ihminen saavuttaa pitkän aikavälin tavoitteensa, vaan se, että hänellä on niitä.
Pitkän aikavälin tavoitteiden ensisijainen tehtävä on auttaa ihmisiä nauttimaan nykyhetkestä.
Uusi vuosi, uudet tavoitteet
Siispä jos sinulla on tapana vuoden vaihtuessa asettaa itsellesi uusia tavoitteita alkavalle vuodelle, kannattaa asiaa ajatella hetki tältäkin kannalta.