Menestymisen taito

Rakenna oma polkusi menestykseen ja löydä uusia keinoja palkitsevaan elämään 

Me emme ole luontaisesti järkeviä.  Ajattelemme yleensä ensin alitajunnan tasolla, intuitiivisesti.

Ihmisen esihistoriassa meidän piti nopeasti päätellä, mitkä asiat olivat vaarallisia ja mitkä turvallisia. Tähän tarpeeseen kehittyi intuitiivinen ajattelu. Se on nopea ja kytkee ilmiöitä yhteen sen nojalla, mitkä tapahtumat seuraavat toisiaan.

Intuitiivinen arkiajattelu vie kuitenkin helposti harhaan, koska se ei vaivaudu arvioimaan edes tietojen totuusarvoa. Se ei tähtääkään totuuden etsimiseen, vaan sille riittää, että löytyy jokin ratkaisu.

Erityisen huonosti aivomme ovat kehittyneet käsittelemään todennäköisyyksiä ja sattumia, joita nykymaailma on kuitenkin täynnä.

Vaikka intuitio on hyödyllinen esimerkiksi käsitellessään muita ihmisiä ja sosiaalisia suhteita, se johtaa harhaan, kun sen pitäisi selvitä ongelmista, joissa todennäköisyys tulee eteen. Aivot eivät ole viritetty sattumille ja todennäköisyysongelmille.

Pari esimerkkiä:

Pienten lukujen laki

Yksi sattumaan liittyvä harha, johon meillä on taipumus uskoa, on pienten lukujen laki. Se tarkoittaa, että vedämme johtopäätöksiä liian pienestä määrästä havaintoja.  Teemme yleistyksiä vähäisellä tietomäärällä.

Sattuman merkitys on esimerkiksi monille sijoittajille vaikea ymmärtää. Jos jonkin osakerahaston hoitajalla on kolme indeksin tuoton ylittävää vuotta peräkkäin, sijoittajat ajattelevat helposti, että salkunhoitaja on keskimääräistä parempi, ja sijoittavat rahansa tuohon rahastoon.

Kun on kyse sijoittamisesta, johtopäätös on suurin piirtein samaa tasoa kuin arvella, että kun kolikonheitolla on tullut kolme kertaa kruuna, uskoo että myös seuraava on kruuna.

Lyhyellä aikavälillä ja pienellä määrällä tapahtumia sattuma ohjaa menestystä todella paljon. Tutkimusten mukaan ei juuri löydy salkunhoitajia, joiden voidaan katsoa säännöllisesti voittaneen markkinat.

Siksi rahastojen esittelyssä onkin aina mukana lauseke: Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.  Sijoittajien kannattaisi huomioida se.

Uhkapelaajan harha

Pelaat rulettia ja pallo pysähtyy viisi kertaa peräkkäin punaiselle. Pitäisikö sinun pysyä punaisella, koska olet ”kuumassa putkessa” vai pitäisikö siirtyä mustalle, koska on sen ”vuoro”.  Sillä ei todellisuudessa ole väliä, koska rulettipyörällä ei ole muistia. Seuraavaksi voi yhtä todennäköisesti tulla punainen tai musta. Silti pelaajat ikävä kyllä turvautuvat ”kuuman putken” virheeseen tai ”nyt on mustan vuoro” virheeseen.

Kysymyksessä on ns. uhkapelaajan harha.   Uskotaan, että jos jotain tapahtuu useammin kuin normaalisti, se tapahtuu harvemmin tulevaisuudessa, tai päinvastoin, jos joku asia tapahtuu harvemmin kuin normaalisti, se tulee tapahtumaan useammin jatkossa. Tilanteissa, joissa tapahtuma on tosiasiassa satunnainen, tämä usko, vaikkakin kiehtoo mieltä ja ajattelua, on väärä.

Ruletti on sattumanvarainen prosessi, jossa mahdollisuus saada punainen tai musta ei koskaan riipu edellisestä tuloksesta. Todennäköisyys palautuu aina joka heiton jälkeen ennalleen, mutta siitä huolimatta meillä on taipumus ottaa aikaisemmat tulokset huomioon.

Myös sään ennustaminen on edelleen paljolti lottoarvontaa, vaikka ennustemenetelmät ovat kehittyneet huimasti.

Kun olemme tekemisissä sattuman kanssa, aivomme keksivät mitä kummallisempia tapoja tulla toimeen elämän ennustamattoman luonteen kanssa.

Lisäksi uskomme, että voimme vaikuttaa sattumiin.

Meillä on lisäksi tapana aliarvioida onnen osuutta elämässä yleensä ja yliarvioida sitä onneen perustuvissa asioissa.

Tärkeintä on kuitenkin aina muistaa, että vaikka kaikkia ajattelun harhoja ei kukaan pysty täysin torjumaan, on syytä olla niistä tietoinen ja yrittää haastaa niitä joka tilanteessa.

Asioissa ja yhteyksissä, joilla on vähäistä suurempaa merkitystä itsellemme, kannattaa aina pysähtyä hetkeksi ajattelussaan ja miettiä, mistä on kysymys? Mitkä ovat tosiasiat? Ajattele ainakin kahdesti. Mieti vaihtoehtoja.  Ole kriittinen.

Jos olet enemmän kiinnostunut sattumasta,  suosittelen  Kahnemanin ja Mlodinowin teoksia.

Sattuma on perustavampaa laatua ole käsite kuin syy-seuraussuhde.  Max Born

2 Kommenttia

  1. Onkohan niin, että toiset meistä ovat herkempiä uskomaan intuitioihinsa tai muihin helppoihin harhaanjohtaviin ennusmerkkeihin kuin toiset. Minusta tuntuu, että minulla on aina järjen jarru päällä, niin että en luota enkä usko onnenkantamoisiin, en ota riskejä enkä huuhaile. Vai olisiko niin, etten vain huomaa harhojani?

    1. Näin on, meitä on monenlaisia, niin kuin sanotaan. Kuitenkaan kukaan ei luota kaikkeen, eikä kaikki suhtaudu jokaiseen asiaan kriittisesti. Omasta mielestäni on nykyään viisainta olla enempi asteikon kriittisellä puolella, ainakin jos mediasta, mistä tahansa, on kysymys. Mutta on selvää, ettei meistä kukaan ole täydellinen ajatusharhojen suhteen, kaikkia ei pysty huomaamaan ja torjumaan.

Vastaa käyttäjälle Eeva Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *